Pikku prinssi
istahti kivelle ja katsoi taivaalle:
ihmettelen, hän sanoi, ovatkohan kaikki tähdet valaistuja
sitä varten, että jokainen löytäisi omansa. Katso
minun tähteäni! Se on juuri yläpuolellamme... Mutta
kuinka kaukana se onkaan!
Kun uni valtasi
pikku prinssin, otin hänet syliini ja
lähdin kulkemaan edelleen. Olin liikuttunut. Minusta
tuntui kuin olisin kantanut haurasta aarretta... Ja
minä ajattelin: "Se mitä näen on vain kuori. Kaikista
tärkein on näkymätöntä."... Tiedän pikku prinssin
saapuneen tähdelleen...
|